Olen aiemmin kirjoittanut uteliaasta mielestä ja pohtinut johtajuuden tarvetta osaavassa ja toimivassa tiimissä.
Pureudun nyt syvemmälle uuden osaamisen tarpeen tunnistamiseen, jossa ei ole kyse osaamisen kasvattamisesta perinteisin keinoin. Kerron myös artikkelissa hieman taustastamme, sillä olemme tehneet pitkän matkan ammatillisesti riippuvuuksista kuntoutumisen, yhteistyötaitojen, osaamisen kehittämisen ja sote-yksiköiden kehittämisen parissa eri organisaatioissa.
Ammatillisen kehityksemme ja työparityömme juuret ovat terapeuttisessa yhteisössä. Olimme perustamassa terapeuttista yhteisöä päihteiden käyttäjille kaksikymmentäkuusi vuotta sitten. ”Työ tekijäänsä opettaa” on vanha sananlasku, joka kuvaa hyvin tuolloin varsin radikaalia toimintaamme. Luotimme ihmisten kasvuun ja kykyyn ottaa vastuuta, ja isolle osalle ihmisistä se toimi kannustimena, vaikka kaikille ei koskaan tapahtunut suuria myönteisiä muutoksia. Edelleen ajattelen, että asiakkaat opettivat eniten siitä, mikä kuntoutuksessa auttaa ja mikä ei. Siitä alkoi matka, joka vei meidät moniin eri kulttuureihin, ja Jarin ansiosta toimme Suomeen myös realiteettiterapian. Tahdoimme – ja tahdomme edelleen – kehittää niiden ihmisten kohtaamista, jotka ovat muutoksen kourissa apua tarvitsevia.
Työmme jatkui erilaisten hoito-ohjelmien kehityshankkeiden parissa, ja kyllä, välillä kuvittelin osaavani enemmän kuin osasinkaan. On inhimillistä alkaa pitää itseään tietävänä, ja se nähdään aikuisiän kehityspsykologiassa yhtenä tärkeänä kehitysvaiheena. Se ei kuitenkaan ole taso, jolle on tarkoitus jäädä. Kasvu on se pelottava ajatus, joka haastaa sinut epävarmuuteen osaamisestasi. Omalla kohdallani tulin tietoiseksi siitä, mitä en osaa ja mihin en pysty.
Vuosia myöhemmin löysin myös Metataitoklinikan, jossa opiskelin moderneja oppimisen menetelmiä hyödyntäen aikuisiän kehityspsykologiaa ja huikeaa oppimisalustaa.
Ajattelen, että tarvitsemme kollektiivisesti enemmän ymmärrystä siitä, miten taipumuksemme toimia eri tilanteissa vaikuttavat toisiin sisäisesti. Tästä syystä jatkuva kouluttautuminen on osa tietoiseksi tulemisen prosessia, jossa on samalla tietoinen myös siitä, mitä ei vielä osaa. Jatkuva muutos ja kasvu voivat nostaa esiin myös negatiivista kilpailua ja korostaa häpeää. Viime aikoina olemme paljon puhuneet siitä, mitä kaikkea ihmiset yksilöinä häpeävät.
Rohkeus haastaa häpeään johtava eristäytymisen ja yksinäisyyden kehityskulku
Työyhteisöissä häpeä ja häpäiseminen ovat varsin toksisia mörköjä toimivan vuorovaikutuksen tiellä. Ilmiöt, jotka häpeästä syntyvät työyhteisöissä, ovat usein monimutkaisia ja vahingollisia, ja ne vaikuttavat organisaation toimintaan sekä työntekijöiden hyvinvointiin. Häpeä liittyy valtapeleihin ja vallankäyttöön, mikä luo myrkyllisen ilmapiirin, jossa avoimuus ja yhteistyö kärsivät.
Näistä hankalistakin aiheista on puhuttava, jotta voimme yhdessä luoda positiivisemman ja tukevamman ympäristön, jossa jokainen tuntee voivansa osallistua ja olla oma itsensä ilman pelkoa häpeästä tai häpäisemisestä. Näin syvälle ei kuitenkaan päästä suoraan; ensin on luotava selkeä strategia sille, miten ja missä työyhteisön ja tiimin haasteita aletaan ratkaista.
Kysymys on sekä ryhmädynamiikkaan vaikuttavien asioiden tunnistamisesta että myös niihin puuttumisesta. On pohdittava, onko häpeä kontrollin välineenä laajemminkin käytössä ja kuinka systemaattiselta sen käyttö vaikuttaa, samalla kun ilman todellista tietoa on tutkittava sekä välttelykäyttäytymistä että sitä, miten yhdessä toimitaan.
Myös häpeämättömyys on omalla tavallaan ongelmallista työyhteisön kulttuurissa, sillä se haastaa työntekijöiden yksilölliset rajat sen suhteen, mitä he haluavat tuoda julki ja painottaa työssään ja työsuhteissaan. Joskus mietin myös oman osaamisen esiin tuomisen kilpalaulantaa: onko taustalla pelko suosikkiasemasta putoamisesta vai oman häpeän sietämättömyys? Yksilökeskeinen kulttuurimme saattaa kuormittaa erityisesti hoivatyössä herkkiä ihmisiä ja nostaa esiin epävarmuutta, joka ilman tukea voi pikkuhiljaa muuttua häpeäksi suoritusvertailun kautta.
Rohkeus on sitä, että irtisanoutuu niistä tuntemuksista ja toimintatavoista, jotka tunnistaa häpäiseviksi tai omaa häpeää lisääviksi. Rohkeus ottaa puheeksi asioita on tärkeää, sillä se katkaisee häpeästä johtuvan eristäytymisen ja yksinäisyyden kierteen sekä itseltä että muilta. Puheeksi otto on kuitenkin tärkeää tehdä tilanteessa, jossa kaikki ovat paikalla. Usein tarvitaan myös työnohjaaja ja pidempi prosessi, jotta voidaan yhdessä varmistaa, että häpeän ja pelon kulttuuri saadaan kitkettyä.
Häpeä on yksi suurimmista esteistä uusien toimintatapojen kehittämiselle, ja tarkoitan tällä sekä häpeän käyttämistä vallan välineenä että sisäistettyä häpeää, jossa ihminen kokee itse suurta häpeää, mikä estää osallistumasta oman työn kehittämiseen.
Otetaan esimerkiksi oman osaamisen tarpeen tunnistaminen. On uskallettava nähdä ja tunnistaa, mitä ei osaa. Sille tarvitaan myös tilaa työyhteisössä, sillä oman osaamisen rajat tulevat nykymaailmassa jatkuvasti vastaan. Työyhteisössä se miten epävarmuuteen suhtaudutaan ja kuinka osaamisen kehittämistä tuetaan, on ratkaisevan tärkeää.
Uuden oppiminen ei ole aina helppoa ja kivutonta, mutta se palkitsee. Tarvitsemme tänä päivänä enemmän osaamista sisäisen kasvumme haasteista, kuten rohkeudesta sietää epävarmuutta, sekä yhteistyön eri ulottuvuuksista, jotta uuden osaamisen tunnistaminen on nopeampaa ja johtaa toivottuihin tuloksiin. Esimerkiksi seuraava palaute eräältä asiakkaalta kuvastaa tätä: ”Hän on ollut ratkaisevassa roolissa omassa siirtymässäni asiantuntijasta esihenkilöksi. Hän on auttanut minua tarkastelemaan kriittisesti omia ajattelu- ja toimintatapojani, mikä on ollut keskeistä kehittymiselleni. Hän on tarjonnut tukea haastavissa johtamistilanteissa ja osoittanut poikkeuksellista kykyä tunnistaa sekä vahvuuteni että kehitystarpeeni.”
Oman ajattelun ja toiminnan rakentava kriittinen tarkastelu on eräs niistä tulevaisuuden taidoista, joita toivon, että voimme yhdessä edistää. Se tarvitsee rinnalleen keskeneräisyyden sietämistä sekä kollektiivista ja itsemyötätuntoa, jonka kautta lempeämpi, rohkea ja uutta kokeileva osaaminen voi saada jalansijaa osaamisen kehittämisessä.
Kiinnostaisiko sinua opastavan johtajuuden valmennus? Kysy lisää, tämän valmennuksen esittely tulossa sivuille myös myöhemmin.